torstai 24. joulukuuta 2015

Joulurauhaa

Halusin tulla toivottamaan oikein ihanaa ja rauhallista joulua kaikille!

Kun tulin kotiin, ajattelin täällä olevan oikea winter wonderland. No eipä ollut, ei lumesta tietoakaan. Mutta ainakin mieli on jouluinen ja kaikki ihanat jouluperinteet, tuoksut, ruuat, koristeet, perhe lähellä, ei kai sitä enempää voi toivoa. Paitsi se lumi.. Pienet on ongelmat.

Viime viikon viimeinen rutistus kahdella tentillä höystettynä alkoi jo vähän puuduttaa.

Toiseen tenttiin panostin täysillä ja olin niin iloinen kun oli vain yksi virhe. Se toinen jäikin sitten vähän onnen varaan..


Jotenkin olin kuitenkin onnistunut kasaamaan pisteet läpäisyyn, voi sitä tunnetta. Tosin se oli vaan hetken helpotus, sillä täytyy opetella ne asiat kunnolla kuitenkin lopputenttiä varten. Tammikuu onkin hauska kun ylensä loppukokeet on kesällä, mutta nyt meillä päättyy 2 kurssia tammikuun loppuun, niin joululoma onkin lukuloma. 
Jotenkin ei kuitenkaan jaksa stressata, kaikki järjestyy aina tavalla tai toisella. Kunhan tekee kovasti töitä sen eteen. On myös kiva, että minun jälkeen on samassa koulussa aloittanut 4 muuta suomalaista, niin voi välillä jakaa kokemuksia.


Koululta nappasin viimeisenä päivänä vielä kuvan komeasta kuusesta.

Nautinnollista joulun aikaa vielä kerran!

-Pauliina xoxo

torstai 26. marraskuuta 2015

Euroopan toiseksi suurin hautausmaa

Kohta se alkaa tämäkin vuosi olemaan pulkassa, ensi viikolla eletään jo joulukuuta. Viimeisen kuukauden aikana olen saanut nauttia läheisten vierailuista ja senkin takia varmaan aika on mennyt sutjakkaasti. Lukemista on edelleen paljon, mutta ei mitään verrattuna viime vuoteen. Ja taakka kevenee kevenemistään loppua kohden. Tammikuussa tulee täyteen rajapyykki, 50% suoritettu teoriasta. Joskus miettii jo, että tuleekohan tänne ikävä. Vaikka tavallaan on rankkaa lukea paljon, mutta samaan aikaan on aika lepposaa kun sitä voi tehdä kotisohvalta käsin.

Kävimme vanhempieni kanssa viime viikolla tutustumassa Szczecinin hautasmaa alueeseen. Kyseinen hautausmaa on Euroopan toiseksi suurin, heti Pariisin jälkeen.


Sankarihaudat,


upeita hautakivien yksityiskohtia,


lukuisia kauniita hautakynttilöitä ja kukka asetelmia


perheiden omia hautapaikkoja


ja kappeli.

Jos tännepäin joskus eksyy, niin tämä on suositeltava nähtävyys.

Se pikakuulumisista, lukuhommat jatkukoon taas.
Mukavaa joulun odotusta!

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Tuorepuuro

Alle kaksi kuukautta ja se olis joululoma. Nice! Nyt alkaa kerkeämään jo kotiinkin kätevästi useammin kun on vaan 3-4 päivän kouluviikkoja. Lukeminenhan ei lopu koskaan, mutta oman aikansa voi käyttää nyt vapaammin. Maanantaina sairaalalla opeteltiin keuhkojen kuuntelua ja koputtelua. Mielenkiintoista oli, että aika pitkälle pitäisi päästä diagnosoimaan keuhkojen ongelmia ilman labroja tai röntgeniä. Aika harjaantunut koputtelija saa kyllä olla. Näin ainakin untuvikon haasteena koputtelussa ja keuhkojen rajojen paikantamisessa itsellä oli kun lyönti täytyy olla suht napakka ja omat pikku nakkisormet on niin ohuet, että tahtoo lyödä hutia.

Percussion. (def. 1) From Jarvis, 1996.


Sellasta koulussa. Ruuan parissa kokeilin tälläistä kiireisen aamun tuorepuuroreseptiä. Se itseasiassa valmistetaan illalla ja tekeytyy aamuksi valmiiksi jääkaapissa.

Tuorepuuro

1,5 dl kaurahiutaleita
2,5 dl kookosmaitoa
1 rkl chian siemeniä

(Nesteen voi korvata myös esim puoliksi appelsiinin tai verigreipin mehulla, mantelimaidolla tai vaikka vaan vedellä. Puolukoita survomalla joukkoon saa ihanan punertavan vispipuuro-tyyppisen annoksen.) Sekoita puuro ja laita jääkaappiin. Nauti aamulla. Tarvittaessa voi lisätä nestettä.


Puuroa tulee tuosta määrästä jonkun verran, joten säästin loput illan jälkkäriksi. Lisäsin vielä mukaan vähän turkkilaista jogurttia. Kookosmaito tuo pehmosen makeuden ja siksi happamat hedelmät toimivat hyvin kaverina.


Helpommille aamuille :)

maanantai 5. lokakuuta 2015

The Kenya project

Ensimmäinen viikko takana ja tuntuu ihmeen rauhalliselta. Tahti varmaan alkaa pikku hiljaa kiihtymään, mutten usko että lähellekkään viime kevättä. Tänään päästiin tosi toimiin sisätautiosastolle lääkärin kierrolle tutkimaan potilaita. Jakaannuimme muutaman oppilaan ryhmiin ja yritettiin vastailla ohjaajalääkärin kinkkisiin kysymyksiin. Välillä piti rapsutella takin kulmia, kun ei millään löytynyt mitään järkevää vastausta. Tämän päivän aiheena oli rutinoitua haastattelemaan potilasta ja kartottamaan tilannetta.


Ja näinhän siinä meinasi käydä kun niin keskittyneenä seurasi protokollaa ;)


Tästä kuintekin kaikki alkoi, eka päivä siis klinikalla!! Kuva on sairaalan kellarista klo 7:55. Fööniä ei löytynytkään aamulla, vasta käännettyäni kylpyhuoneen ympäri muistin sen olevan Helsingin kodissa. Aamupalaan ei ole aikaa, koska täytyy juosta jo ratikkaan, joka onkin 5min myöhässä. Onneksi sentään on masu perhosia täynnä. Lopulta kuitenkin sairaalalla perillä ajoissa.


Huomasitteko kaulalla roikkuvan stetoskoopin, tavanomaisen mustan sijaan päätin hankkia vähän pirtsakamman värin. Vähän huonosti kuvasta näkyy, mutta rasberry sanottiin paketin kyljessä.



Asiasta pippuriin, on tullut taas syötyä pääosin ulkona, joten nyt päätin ryhdistäytyä ja eilen tein maisseja iltapalaksi. Niin hyviä ja helppoja valmistaa.


Maissit

Kuori ja keitä raa'at maissit vedessä 10-15min. Lisää veteen vähän suolaa. Nauti esim voin ja parmesan juustoraasteen kanssa. Tai kokeile vaikka voin ja grillimausteen kanssa.



Ainiin meinasipa unohtua. Mihin otsikkokin viittaa. The Kenya project. Koittakaa iskä ja äiti olla pyörtymättä, mutta ajattelin vähän, että olisi kiva lähteä Afrikkaan hyväntekeväisyystyöhön. Yksi kurssikaverini oli kesällä Keniassa avustustyössä ''The Kenya project'':in kautta ja kehui kovasti. Se tunne kun pääsisi konkreettisesti auttamaan sinne, rahallisten lahjoitusten sijaan. Vaikka tärkeitä ne ovat nekin. Varmaan olisi tosi mielenkiintoista ja opettavaista. Ainoa vaan, että olen vähän nössö. Silloin tällöin kun saa lukea kuinka avustustyöntekijöihinkin kohdistetaan aika julmaa väkivaltaa, ja myös ehkä naisena pelottaa kanssa enemmän. No vaatii perusteellista taustatyötä ja voihan sitä kotonaankin kupsahtaa, mielummin sitten kai auttamassa hädässä olevia. Pitää kanssa miettiä, onko minusta enemmän hyötyä opiskelijana vai valmiina lääkärinä. Jätetään hautumaan. Jos jollain on tietoa hyvistä järjestöistä, niin otan mielellään tietoa vastaan!

Aurinkoista viikkoa!

maanantai 28. syyskuuta 2015

Back to school

Tänään se alkoi taas, koulu ja kolmas vuosikurssi. Loma tuntui ihanan pitkältä ja rentouttavalta. Tarkoituksena oli vähän kerrata viime vuoden juttuja. No joo viimeiseen viikkoonhan se jäi. Toisaalta täydellinen irtautuminen kaikesta kouluun liittyvästä oli paikallaan, koska nyt jo innolla odotan uutta koulupäivää. (tämä tunne tulee loppumaan varmaan todella äkkiä, joten nautitaan tästä hetkestä) Eilen illalla jännäsin kuinka moni koulukavereista pääsi lopputenteistä läpi. Heinäkuun alussa vain pari kymmentä sadasta onnistui tenteissä. Nyt kesän luettuaan oli vielä kaksi mahdollisuutta yrittää uusia, jos ei vielä näilläkään kerroilla mennyt läpi edessä odotti vuoden uusiminen. Onneksi luin yötä päivää koko kevään ja sain suoritettua tentit. Vaikka sillä hetkellä epätoivon tunne heräsi monta kertaa. Ajattelin vaan yrittäväni parhaani ja jos se ei riitä niin ainakin tiedän yrittäneeni. Yritys kannatti ja tuli vielä ihan kiitettävät arvosanatkin. Huh, ei yhtään huvittaisi palata biokemian luokkaan. 



Nyt kun on kaikki solutason piiperryskurssit käyty, niin vihdoin päästään sisätauteihin, patofysiologiaan, psykologiaan ja farmakologiakin alkaa tammikuussa. Tänä kesänä sai tehdä vielä harjoittelua tutussa paikassa toistaen asioita, mitä sairaanhoitajanakin jo osasi. Mutta ensi kesänä alkaakin olemaan sitten jo tosi kyseessä kun alkaa sisätautiharjoittelu. Tähän harjoitteluun kuuluu 24h päivystykset! Miten tällänen päiväunien rakastaja pystyy valvomaan noin kauan putkeen?? 12 tunnin yövuoron jälkeenkin on tuntunut olo jo ihan hömpältä. Ehkä pitää viimein alkaa juomaan sitä kahvia. Ajatuskin siitä kitkerästä litkusta saa heräämään. En vaan millään ole ikinä oppinut juomaan kahvia, tuoksu on mitä ihanin ja maku mitä kamalin. Töissäkin juon aina vaan kuumaa vettä. Kyllä, pelkkää vettä siis. Työkaverit nauraa sille ja onhan se vähän hassua, mutta kuulin kiinalaisten tekevän myös niin. Ehkä sisälläni asuu siis pikku kiinalainen.

Jotenkin aina jännää kun vieraaseen maahan palaa, että onko koti vielä tallella ja kaikki hyvin. Varmaan pikku mörkötrauma jäi takaraivoon edellisestä vuokranantajasta, joka ei tähän päivään mennessä ole palauttanut vuokratakuita.. Noh nyt sitten taisi tärpätä ja alkoi aurinko paistamaan risukasaan. Kotiin tullessa huomasin asuntoni olevan aivan vimosen päälle kiillotettu ja jääkaapissa vedet, pakastimessa jääpalat ja pöydällä odotti tervetuloa kotiin viesti viinipullon kera. Vaikken niin alkoholin perään olekkaan, niin ele oli mitä ihanin. Tästä se alkaa kouluvuosi jälleen. Pidän teidät taas matkassa mukana, välillä nirisen ja narisen, mutta sitten käydään yhdessä läpi toivottavasti kivojakin juttuja!



Upeata syksyn alkua!

-Pauliina <3

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Hola!


Hetken sitä jaksoi leikkiä sateessa, mutta heinäkuussa ei montaa lämmintä päivää nähty niin äkkilähtö lämpöön alkoi houkutella.


Ystäväporukalla päädyttiin Marbellaan Espanjaan. Ihana lämmin aurinko ja viilentävä merivesi, sangriaa ja paellaa, niistä on rentouttavat lomat tehty.



Marbellan vanhasta kaupungista löytyi ihastuttava appelsiinitori.


Pienet söpöt putiikit ympäröivät aluetta.



Käsintehtyjä ballerinapukuja.



Muita toiveita ei osaltani ollut matkalta kuin pieni hiking retki. Paikallisten avulla saatiin vihiä Benahavis nimisestä paikasta, josta löytyi upeita maisemia. Lähdimme etsimään reittiä, jossa piti nähdä kaunista luontoa ja ylittää yksi vesieste. No joku meni tietenkin pieleen ja koko reitti oli  pelkkää vesiestettä. Aluksi vähän harmitti kun kaikki vaatteet ja kengät kastu, mutta reitti rotkossa oli niin mieletön, että olen erittäin iloinen sen läpi käytyä. Reitillä oli kiipeämistä ja pidempiä uimaosuuksia, yhdessä vaiheessa laskeuduttiin köyttä pitkin pystysuoraa seinämää alas... Voin kyllä lämpimästi suositella. Tosin reitti on sen verran haastava ettei se sovellu ihan perheen pienemmille. Mitään ei kannata vesipullon lisäksi ottaa mukaan. Meillä oli vain yksi kännykkä mukana sille varalle jos sattuisi jotain. Sekin tuotti jo harmia, koska yksi joutui aina uimaan yhdellä kädellä. Kuvaaminenkin jäi vähän vähälle kun koko ajan sai miettiä mihin jalkansa työntää.


Kaiken kaikkiaan tämä niin kutsuttu vaellus muoto ''canyoning'' sai minut niin innostuneeksi, että aloin jo tutkimaan ympäri Eurooppaa eri reittejä. 

Onneksi Suomessakin alkaa näyttämään jo lämpöisemmältä niin ei ihan kokonaan skipata kesää täällä :)

torstai 23. heinäkuuta 2015

Valoa tunnelin päässä

Aurinko palasi!! (päiväksi)... Silti niin ihanaa, kun pääsi ulkoilemaan hetkekai ilman kumppareita. Suuntana olikin heti landemaisemat. 



Paikallisella urheilukentällä piti käydä pullistelemassa. Harmikseni en löytänyt pituushyppypaikkaa, mutta ehkä ihan hyvä olisin varmaan päätynyt nenälleen hiekkaan.


Naapuri tallilla sai koirakuumeinen käydä paijailemassa koiria ja heppoja.


''Piff'' poni vallotti sydämen.


Tiistaina saimme nauttia rapukauden avajaisista.


Tammisaaressa ilma oli rapukekkereissä myrskyisä, mutta sisällä lämmin tunnelma. Knipan ravintola oli miellyttävä paikka, täytyy päästä uudestaan.

Pirteää loppuviikkoa!

torstai 16. heinäkuuta 2015

Escape room

Käytiin sunnuntaina kokeilemassa ystävän suosittelemaa ''escape roomia'' Korkeavuorenkadulla Helsingin keskustassa. Escape room on puolalaisen psykologin keksimä peli, jossa ratkotaan tehtäviä 2-6 hengen ryhmässä. Pelin alkaessa pelaajat lukitaan huoneeseen. Aikaa annetaan 60 minuuttia ja pikku vihjeiden avulla pääsee eteenpäin. Lopulta jos saa kaikki vihjeet ratkottua, niin pääsee ulos huoneesta. Oli kyllä todella hauskaa leikkiä pikku agenttia ja kaikki muu unohtui siksi aikaa. Kaksistaankin tosiaan voi osallistua, mutta mekin olimme 5 hengen voimilla liikkeellä, jolloin homma helpottuu. Eri huoneita on tarjolla 4, valitsimme ''Archipelagon'', jota järjestäjät suosittelivat hyväksi aloitukseksi. Muut huoneet ovat asteittain vaikeampia. Enempää en oikeastaan viitti paljastaa, ettei se pilaa kokemusta. Tämäkin oli hauska sadepäivän tekeminen, enää tarvii keksiä ohjelmaa vähän reilu 60 sadepäivälle :D


perjantai 10. heinäkuuta 2015

40% Done

Huh puh, se olisi sitten 40% suoritettuna. Ihan mieletön fiilis kun on vuoden tehnyt töitä koulun eteen melkein joka päivä 7-22 ja vihdoin se on ohi. Nyt naurattaa jo kun välillä juoksin koulusta kotiin, että kerkeisin lukemaan vähän enemmän, viimeisen kahden viikon aikana ei kerennyt edes urheilemaan ja vessan ja suihkun seinät täyttyivät ''post it'' muistilapuista. Vaikka moneen kertaan manasin lukemisen määrää ja muun muassa biokemian vaikeutta niin on se kuitenkin hienoa miten paljon on oppinut. Tuntuu hassulta kun enää ei tarvi lukea, ja koko ajan ei ole joko a. kiire tai b. huono omatunto ettei ole lukemassa.




Pikku hetken nyt levättyäni Suomessa tuntuu taas ihanan energiseltä. Kokkausta on ollut kiva taas harrastaa ja leipoa. Uusin villitykseni on vanhemmilta lainaamani mehukone. Aloitan joka aamun aina inkivääri-shotilla, siitä saa kivan potkun päivän alotukseen. 

                                                                           Inkiväärishotti


                                                             2-3cm pala inkivääriä kuorittuna   
                                                                        1 vihreä omena            


Säät on hieman raikkaamman oloiset , joten täytyy keksiä sadepäivien puuhaa. Sekään ei haittaa kun ei tarvi mennä uusimaan tenttejä syyskuussa vaan saa pitää kunnon 3 kuukauden loman koulusta.  

Pirteää viikonloppua!          

torstai 21. toukokuuta 2015

Heikun keikun

Niin se kevät tuli ja melkein menikin jo. Suurimmaksi osaksi on täällä Puolan päädyssä saatu nauttia T-paita keleistä. Tosin silloin tällöin pilvisellä säällä viilenee. Villasukathan lähtee tämän neidin jaloista ehkä heinäkuussa hyvällä säkällä. Joskus ne kuuluu ympäri vuoden varustukseen... 
Koulussa alkaa onneksi pikku hiljaa olla kurssit suoritettu loppuun ja viimoiset tentit siintää seuraavan kuukauden kalenterissa. Sitten Suomeen ja Successin pullajonoon :) 

On ollut kiva näin pöpökammoisena löytää into mikrobiologiaan. Olen ottanut ja tutkiskellut näytteitä ties mistä, kännykästä, kengistä, huoneilmasta, nenästä... Kengän pohjista löyty kyllä sellaista kasvustoa, että varmasti muistaa olla kävelemättä kengillä sisällä. En ymmärrä miten Jenkkilässä taaperellaan sisällä ja ulkona samoilla kengillä. 



Tollasia kivoja pikku örkkejä löyty. Huolestuttavaa on jos ei ole yhtään bakteereita tai jos niitä on todella paljon. Hyvillä bakteereilla on suuri merkitys esim immuunijärjestelmän kanssa. Ei niin miellyttävä tieto oli, että paksusuolen jälkeen ihmisessä on eniten bakteereita suussa. 



Olen törmännyt kahteen suomalaiseen tuotteeseen täällä. Ensimmäinen oli Fazer Geisha ja nyt tämä viimeisin löytö ''Finuu'' voi. Finuu ei niin suomalaiselta kuulosta, mutta kyllä siellä Raisio luki paketissa.


Lämpimiä ja aurinkoisia päiviä sinne!! Palaillaan taas viimeistään kun homma pulkassa :)

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Kylmä pää

Niin se aika on taas rientänyt ja vappukin alkaa olla ovella. Vähän aikaa sitten sain suoritettua kolmannen neljänneksen tentit tältä vuodelta. Tuntuu aika mahtavalta, että loppurutistus enää jäljellä. Aika vaihderikas vuosi on ollut. Tällä hetkellä koen tyytyväisyyttä siihen miten koulun kautta olen oppinut stressin hallintakykyä ihan uudella levelillä. Vaikka monessa kohtaa on tuntunut tilanne mahdottomalta, niin ei auta muu kuin priorisoida asiat ja tehdä parhaansa. Kaikkea ei pysty tekemään täydellisesti ja kaikessa ei voi onnistua, mutta kuhan tekee parhaansa niin se riittää, mihin sen kuuluu riittää. Kuulostaa jo melkein M.Nykäsen lausahduksilta. Luulen kuitenkin, että tulevissa ensiaputilanteissa ''kylmä pää'' on kultaa. Jos on joku megaonnettumuus niin ei auta voivottelu vaan täytyy alkaa toimimaan ja tehdä se mitä tehtävissä on.

Toinen asia mitä on moneen kertaan korostettu on lähdekriittisyys. Mielestäni on kiva, ettei mitään teilata suoralta kädeltä, vaan meille opetetaan ottamaan selvää asiasta. Usein näkee ja kuulee suosituksia mitä pitäisi syödä, olla syömättä tai lääkkeitten suhteen neuvoja ihmisiltä kellä ei ole välttämättä alan koulutusta. Eikä siinäkään sinällään mitään, mutta väitteet pitäisi pystyä perustelemaan. Ei riitä, että Pekka ja Mervi kokeili tätä ja se oli tosi hyvä. Itsekkin usein sorrun kaiken maailman hömpötyksiin, mutta koko ajan minusta tulee kriittisempi. Tieto pitää perustua tieteellisesti tutkittuun tietoon. Haluan myös selvittää missä tieteellinen tutkimus on tehty, ketkä sen on tehneet, kuinka laaja tutkimus on ollut jne. Jos oikein epäilee ja haluaa hifistellä niin saatan tutkia vielä tutkimuksen rahoittajat. Näillä kriteereillä pääsee jo aika pitkälle minun vakuuttamisessa.

Lisäksi ehkä vielä jos puhutaan esim vaikka lisäravinteista olisi kiva jos suosittelija pystyisi kertomaan normaaliarvoista, sekä mitä tarkoittaa jos arvot on ylhäällä tai alhaalla. Lisäksi hän osaisi suhteuttaa yksilöllisen tarpeen ja ruuan suhteen. Bonuksena vielä imeytymisestä ja mahdollisista siihen positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttavista asioista ja yhteistekijöistä muiden aineiden kanssa. Jos tämä kaikki selitetään vielä solutasolla niin saanko maksaa lounaan :) Että tervetuloa suosittelemaan kaiken maailman pöperöitä :D

Se siitä, kevät täällä on jo pitkällä ja muutamia 20 asteen lämpötilojakin ollut. 2 kuukautta jäljellä ja sitten vihdoin pääse pidemmäksi aikaa kotiin, syömään Succesin pullia :)



Aurinkoista viikonloppua!

perjantai 27. maaliskuuta 2015

fun times

''Nyt on alkanut tippua porukkaa kuin sieniä sateella. Edellisen mainitsemani 5 tentin sijaan saatiin tällä viikolle 6 tenttiä. Ensi viikolla samat 6. Eli 5 tenttiä per viikko oli turhan positiivinen näkymä. Tänään saatiin yhden tentit tulokset, jossa 2 ihmistä vähän vajaasta sadasta pääsi läpi. Valitettavasti en kuulunut noiden kahden joukkoon ja saan noiden 6 tentin päälle tämän uusinnan vielä... Mielenkiintoista, äärimmäisen mielenkiintoista. Ymmärrän, että lääkkis on haastavaa, mutta välillä tuntuu että täällä siitä tehdään melkein mahdotonta.

Jos joku tällä hetkellä kysyisi kannattaako hakea tähän yliopistoon, joutuisin kyllä miettimään pitkään. Helpommalla varmaan pääsisi muualla. Jos tykkää sanakirjoista, niin täältä valmistuu sellaisia. Osaamme ulkoa jopa kirjojen sivunumerot, joka ikisen virheen kirjassa sekä muun muassa piirtää kaikki biokemian kaavat meidän 900 sivuisesta kirjasta.

No joo se valituksesta, enempää ei ole aikaa sillekkään. Eikä sillä varmaan paljon vaikutusta asiaan ole. Tosin nyt kun moni koulutoveri on lopettanut, niin ehkä koulu herää ja ymmärtää, ettei tämä teorian tiivistäminen ollut kovin järkevää. Meistä yksi alempi vuosikurssi muutetaan jo takaisin vanhaan malliin. Samaan mikä Suomessa. Edelleen vamistetaan ihmissanakirjoja, varmasti hyviä teorian täydellisesti osaavia lääkäreitä, mutta varmaan niin väsyneitä että viettää valmistumisen jälkeiset vuodet sapattivapailla :D''

Ylläolevan tekstin olin kirjoittanut muutama viikko sitten ja unohtanut painaa ''julkaise''. Positiivista on se, että koulu on herännyt ja näitä viikottaisia pikkutenttejä vähennettiin kolmeen. Mitään ei tietenkään otettu pois, mutta ne tentitään kerralla lukukauden lopussa. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja eikä tämä enää niin kauheelta tunnu, välillä on jopa kivaa koulussa ja materiaalia on äärimmäisen mielenkiintoista, paitsi ne kemian kaavat. Ja aina muistelen, että oma vapaaehtoinen valintahan tämä on. Jos jotain tekisin kuitenkin toisin, niin harkitsisin vakavasti ulkomaille lähtöä. Kaikki on vaan niin paljon helpompaa Suomessa. Mutta helppo voi olla myös tylsää ja monta kokemusta rikkaampana tulen kuitenkin takaisin!

Ihanaa pääsiäisen odotusta ja palaan asiaan taas. Tovi kyllä saattaa vierähtää, sitä kun luulee kerkeevänsä kaikkea ja kuinka väärässä voi pieni ihminen siinäkin olla. Ja sekin on ihan ok, ei stressata turhista, perästä kuuluu kuitenkin! :)

PS jos herkkulakko pysy niin ens viikolla mässätään! Aamukampa esiin..


Terveiset sateisesta Stettinistä!






maanantai 23. helmikuuta 2015

Cashew, kouluöverit ja mässyhaaste

Muutama päivä Puolassa ja voisi jo palata Thaimaaseen. Onneks sentään päivät on jo pidempiä ja aurinkokin pilkottelee välillä. Pari kuvaa vielä Thaimaasta niin muistaa miksi kannattaa tehdä töitä :)


Unohtuipa viimeksi mainita cashew-pähkinästä. Cashew pähkinä siis tulee tämän näköisestä möllykästä, tuosta tummasta alaosasta.



Kokkikoulun opettaja leikkasi sen meille nähtäväksi. Oikeasti tuo tumma osa kuivatetaan vielä ensin ja sitten kaivetaan pikku pähkinä esiin. Ei ihme, että cashew pähkinät ovat niin arvokkaita.

Palataan takaisin todellisuuteen. Liitin tuohon alle kevään lukujärjestyksen. Minua koskevat ryhmät ''N3'' ja ''N''. Eli maanantaisin esimerkiksi leppoisa 8-18:15... Lisäksi joka maanantai on 3 tenttiä (joista täytyy saada vähintään 3.0 keskiarvo, jotta voi osallistua loppukokeeseen (asteikolla 1-5)). Ettei kävisi olo liian keveyksi niin torstaisin on 2 tenttiä lisää! 5 tenttiä joka viikko kesäkuun alkuun :) No eipähän jää ainakaan aikaa voivotteluun. Täytyy yrittää vaan miettiä, että se on pari kuukautta elämästä.


Niin kuin joskus aiemmin mainitsin, edellinen vuosikurssi ja meidän vuosikurssi on kokeilu vuosiryhmässä, jossa teoria tiivistetään 5 vuoteen 6 sijaan. Kokeilu ilmeisesti loppui sitten meidän vuoteen, keskeyttämisprosentti oli liian suuri. Nytkin oli sääli kun yksi läheiseksi tullut kurssitoverini, ruotsalainen tyttö päätti lopettaa ja muutti viikko sitten pois. Onneksi tämän lukukauden saatua päätökseen pitäisi kuitenkin alkaa helpottaa loppua kohden. Pikku tsemppi päälle vaan siis ja muutama kuukausi menee vaikka päällä seisten, kai... Kauheinta olisi jäädä luokalle ja käydä sama läpi uudestaan :) Se motivoi lukemaan.

Päätin muuten osallistua haasteeseen ''sokeriton maaliskuu'', itse antasin kyllä mielummin nimen mauton maaliskuu, kun ei mitään hyvää saa. Kaikki herkut, karkit, mässyt, pullat siis pois. Tarttukkaa tekin haasteeseen niin ei tarvi yksin kärvistellä.

Makeita helmikuun viimeisiä päiviä!

tiistai 17. helmikuuta 2015

Thai kokkikoulu osa 2


Ennen kokkausta annettiin thai esi-isille lahjoja, kukkia ja suitsukkeita sekä pyydettiin ettei ruoka palaisi pohjaan. (Tätä pyyntöä eivät tainneet kuulla..)



Perus thai-ruoan raaka-aineita.


Kokki teki ensin


Ja oppilaat seurasivat perässä.


Pad thain raaka-aineet


Ja valmis annos


Tamariinin voi ostaa valmiina. Sen valmistus tuntui melko haastavalta.


Vihreä curry kanakeitto oli oma suosikkini, helppo ja nopea. Thai munakoisot voi korvata tavallisella munakoisolla, lisää vaan ne melko loppuvaiheessa, koska ne vaativat vähemmän kypsymisaikaa.



Kokkikoulun seinällä oli hauska magneettiseinä, johon sai keittiötarvikkeet kiinni.


Ja valmis kokkikoulu oppilas.


Aika sanoa hei Suomelle, vaihtaa laukut ja hilpasta Puolaan pulpetin äärelle.