lauantai 26. lokakuuta 2013

Soudan, huopaan..

Syksyn edetessä alkaa aina haluamaan jonnekkin lämpöseen katkaisemaan talvea. Joka vuosi olen ylensä käynyt jossain etelässä keräämässä lisäenergiaa. Tänä vuonna pääsen lomalle Suomeen. Jee...


Kuva on viime jouluna ystäväni luota Dominikaanisesta tasavallasta. Kun ei lämpöseen pääse, niin ainakin mieltä lämmittää muistella.


Tämä on kuitenkin todellisuus. Perjantaina saimme taas kätösiimme yllättäen pistokokeen, kemian! Se on hassua kun saa koepaperin käteen niin aluksi valtaa tunne ettei osaa mitään, mutta eilenkin kun toimin vaan vaiston varassa, niin kaikki meni oikein. Ylensä vastaus mikä tulee ensimmäisenä mieleen on juuri se oikea. Pitäisi vaan oppia luottamaan omiin tunteisiin, joka asiassa. Se ei ole helppoa, itse en ainakaan halua aina uskoa niitä :) 


Kävin myös hiukan soutelemassa tänään. Sään takia on vähän vaikea suunnitella ulkoliikunta harrastuksia, yhteänä hetkenä sataa ja toisena paistaa. Myöskin lämpötilat vaihtelevat nopeasti, aamupäivällä voi olla kesäistä ja illalla talvi.


Veneissä on pieni kova penkki, joka liukuu radoilla edestakaisin soutaessa, näin saa jaloistakin voimaa ja vauhtia. Pohjan ei saa astua, koska se on niin ohut, että saattaa mennä jalka läpi. Tuli tosi turvallinen olo tämän tiedon jälkeen astua paattiin.. Telineissä on valmiina kengät, jotka sujautetaan jalkaan. Paitsi, että itse pidin omat lenkkarit jalassa kun kohdalleni sattuvat tohvelit hiukan tuoksahtivat. 


Jokaisella on yksi airo, jota pidellään kahdella kädellä. Vaikka veneessä saattaa olla jopa 8 soutajaa, on se silti melko raskasta päästä eteenpäin. Plus että pitää seurata koko ajan, jotta pysyy rytmissä ja aironkin on tultava oikeassa kulmassa veteen. Kaiken kaikkiaan ulkona olo ja soutaminen oli hauskaa sekä kivaa toimia yhdessä tiiminä, vaikka välillä pyörittiinkin ympyrää. 

13 kommenttia:

  1. Onneks olkoon kun pistokeessa luotit intuitioosi, vaikea sana.
    Oliko kylmä tuo veneen penkki? Sää täälläkin samanlaista vaihtelevaa.
    Lukemisen iloa sunnuntaihin. Haleja äitiltä

    VastaaPoista
  2. Kiitti, ei ollu kylmä kun se tuotiin sisältä ja puinen :)

    VastaaPoista
  3. Soudeltiin kesällä kirkkoveneellä, taisi olla 12 henkeä...oli kivaa kanssa. Sama teknikka, yksi airo per tyyppi ja kyllä kolisi airot yhteen ja vesi lensi

    VastaaPoista
  4. Onnittelut pistarin läpäisemisestä!
    Ja terkut täältä Ruusulasta :)
    Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Anna, hurjaa meininkii tääl, hyvä ku pysyy noitten 19v peräs :) toivottavasti siel kaikki hyvin! Terkkui paljo!! <3

      Poista
  5. Kiva kun sulla on tällanen blogi, juuri puhuin toisen Annan kanssa että mitä sulle kuuluu! =) Tsemppiä opiskeluun, täällä on sulle vastaanottohuone jo varattuna. ;)

    Anna R

    VastaaPoista
  6. Kiitti :) viittit sä pitää sen huoneen viel reilut 5v :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Ovinimikyltissä kestää se 5 vuotta ku sellasen teettää , ni just sopivasti tuut sitten. :)

      Poista
  7. Haha ihan loistavaa :D ei pidä vaihtaa sit sukunimee ;)

    VastaaPoista
  8. Daamit tilas sulle jo ovikyltin :) Ja voidaan laittaa takkikin jo tilaukseen, sekin saattaa näes kestää, ennen kuin on täällä.....Tsemppii opiskeluun!

    VastaaPoista
  9. vielä edelliseen....tosi outoo kun et oo mun kaa tekemässä viikonloppuja, mutta näin se menee......Ehkä mä kestän ;)

    Mukavaa loppusyksyä!

    VastaaPoista
  10. Haha ihan loistavaa! :D kiitti, nyt vaan paperit äkkii ulos :) joo hassuu ku ei pääse töihin, mut eiköhän me viel tulla tekee viikonloppui yhessä, ainakin toivon niin :) mukavaa syksyä sinnekkin!!

    VastaaPoista